perjantai 19. huhtikuuta 2013

Hong Kong - Museum of History checked

Oottekos koskaan ajatelleet englannin kielen hassuja juttuja. Esimerkiksi ear = korva ja hear = kuulla... vain yksi kirjain, h, erottaa ne toisistaan... Tai jos nainen kertoo tarinansa, se on her story, ja jos mies kertoo tarinansa, se on his story... Onkohan historian (history) kirjoittanut aikanaan nainen vai mies...?
Ja sitten asiaan: Hong Kongin historia on aika mielenkiintoinen ja jos se kiinnostaa, oikea paikka on Hong Kong Museum of History! Museo löytyy keskeltä Kowloonia, helppo löytää.
Siellä on pysyvä näyttely (sisäänpääsymaksu 10 HK$ = 1 euro), jossa kerrotaan koko HK:n historia. Tarina jakautuu kahdeksaan ajanjaksoon, joille kullekin on oma osastonsa.
Tässä ensimmäisessä kuvassa on HK:n metron sisäkuva. Mitenkäs se liittyy museoon? Ei mitenkään. Mutta se oli kiva mato, koko metro oli yhtä samaa nivelvaunua eli suorilla osuuksilla näki tuonne kymmenen vaunun päähän. Mutkissa etuosa luikerteli kuin kastemato...


Sitten asian asiaan: museossa saa kuvata vapaalta kädeltä ja muita häiritsemättä. Museon läpi menee kulkureitti, jonkan varrella oli runsaasti videoesityshuoneita. Joka toinen esitys (kantonin)kiinaksi englanninkielisellä tekstillä ja joka toinen toisinpäin. Minulla tuo kantoninkiina on hieman vielä hakusessa, joten satsasin enemmänkin siihen englanninkielen lukuun/kuunteluun. Jos sen sijaan ne olisi ollut mandariininkiinaksi, tilannehan olisi ollut aivan eri...
Tässä kuvassa on pienoismalli, jossa oopiumia tuhotaan oopiumisodan aikana heittämällä se mereen ja sekoittamalla merivettä pitkillä bambuseipäillä. Oopiumisodastahan voi lukea mm. Tintti seikkailee -sarjakuvakirjoista.... vai olikohan se jokin muu ajanjakso, kun Tintti Kiinassa poikkesi...
Tässä kuva vanhasta perinteisestä kaupasta vuodelta nakki ja peruna - ja samantyylisiä retrokauppoja oli nähtävissä kaupungillakin.
Enempää kuvia museon sisältä ei ole, mutta luottanette sanaani - suosittelen!
Aivan museon vieressä on merensalmen ali HK Islandilta Kowloonin kulkeva maantietunneli. Kowloonin päässä näytti olevan tietulli. En ole varma, onko kyse tunnelin käytön maksusta vai onko kaikki moottoritiet maksullisia...
Tunnelin suuaukko, taustalla HK Island ja The Peak. Kaikkien ali kulkevien bussien pysäkit ovat vieri vieressä tulliaseman vieressä, siitä on helppo hypätä bussiin/bussista.
Meren salmen ali pääsee siis bussilla tai metrolla; kolmas vaihtoehto on matkustajalautta, joka siis menee salmen yli ja joita pari kulkee nonstoppina edestakaisin.



Hong Kong - The Peak yöllä

Hong Kong Islandin näköalapaikka The Peak on niin keskeinen paikka, että siellä kannattaa käydä sekä päiväsaikaan että pimeän aikaan. Siispä lauantai-iltana...
Huipulle johtavan The Peak Tramin ala-asema oli aivan hotellini lähistöllä. Kaapelivaunusysteemi on 120 vuotta vanha. Menolippu noin 60 HK-dollaria (6 euroa), menopaluu 75 tai jotain sellaista.
Näköala pohjoiseen oli huikaiseva. Etualalla Hong Kong Islandin pilvenpiirtäjät, taustalla meri ja sen takana Kowloonin niemimaa.
 HK:n satama on muuten tuolla vasemmalla Kowloonin puolella.

Minä itte...
Jonkin verran siellä oli ruuhkaa, koska tram suljetaan joskus klo 23 paikkeilla, mutta ei se jonotusaika mikään mahdoton ollut. Vaunuja on systeemissä kaksi, vaijeri kulkee toisesta vaunusta huipun kautta toiseen vaunuun; vaunut sivuuttavat toisensa rinteen puolessa välissä.
Suosittelen.



sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Hong Kong - A Symphony of Lights

Hong Kongin kaupunkikuvaan kuuluu joka (?) ilta meren rannalla esitettävä valoshow A Symphony of Lights.
Paras paikka shown katsomiseen on Kowloonin puolella meren rannan kävelysillalla. Esitys kestää 10 minuuttia ja olennainen osa siitä on musiikin tahdissa liikkuvat valot vastarannalla eli Hong Hong Islandin puolella. Tosin osa showsta on selän takana Kowloonin puolella; sen voi katsoa seuraavana iltana toiselta rannalta.





Kiva!

Hong Kong - perjantain lenkki kartan kanssa

Perjantaina iltapäivällä oli ohjelmassa lenkki läheisessä maastossa kartan kanssa. Ohisessa kuvassa punaisella hotellin sijainti ja keltaisella maasto (Aberdeen Country Park). Kartan reunaan alle 3 km linnuntietä. Helppoa, eikö...
No, välissä on harjanne, jolla on korkeutta ehkä 250 tai 300 metriä. Siltä alueelta minulla ei ollut karttaa, mutta tein pienet muistiinpanot kartan taakse katujen nimistä. Ja eiku kapuamaan. Maisemat olivat aika hulppeat, oheiset kuvat Kowloonin suuntaan eli pohjoiseen, jälkimmäisessä kuvaajan peilikuva vasemmassa laidassa.

Sitten pääsin harjanteelle ja kartan alue näytti tältä... mutta miten sinne pääsee...
Alueen keskellä kuvassa näkyy tekoallas, joka on oheisessa kartassakin. Polkukin maastoon löytyy pienen hapuilun jälkeen.
Juoksu meni käyrällä pysymisharjoitukseksi. Onneksi juuri sillä käyrällä, jossa päätin pysyä, oli polku. Sikakivaa, sulalla metsäpolulla juokseminen, nääs...
Kai sitä voi karttaharjoitukseksi sanoa...
Takaisin mennessä ongelmia, koska vilkkaalla tiellä (jota kokeilin arviosta) ollut jalankulkijoiden koroke tien laidasta loppui kesken. Olisi ollut liian uskaliasta jatkaa sitä pitkin, joten arviosta läksin suoraan alaspäin. Sieltä löytyikin samalla käyrällä läpi pohjoisrinteen kulkeva ulkoilijoille tarkoitetty pyörätie (vaaleansininen viiva karttakuvassa) - olisinpa löytänyt sen jo aikaisemmin. Lenkin kokonaispituus ajassa 90 minuuttia, kilometrejä ainakin 7...

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Hong Kong - perjantain päiväkuvia

Hotellissani ei ollut aamupalamahdollisuutta. Paikallisissa ravintoloissa olisi varmaan ollut edullisia aamupaloja tarjolla, mutta päätin tällä kerta turvautua McD-aamupalaan, hinta oli noin 3,5 euroa.
Aamupalan jälkeen suuntasin 2-kerroksisen raitiovaunun kyydissä itään, tavoitteena oli käydä Hong Kongin suunnistusliiton tiloissa Olympic Housessa ostamassa karttoja. Suunnistaminen onnistui tällä kertaa hyvin, ja talo löytyi sujuvasti.
Kaksi karttaa hintaan 1,5 euroa. Paikan vieressä oli korkea asuinkerrostalo, jonka yksi asukas on rakentanut bambuista itselleen parvekkeen, noin 20 kerros kyseessä. Cool!
Yksi Hong Kongin nähtävyys on Noonday Gun, joka ampuu laukauksen joka päivä kello 12.00. Olin samalla suunnalla, joten kävinpä katsomassa.
Ready, steady...
Go!
Paikallinen paloasema ratikkalinjan varrella, auto näyttää tutulta... koko kadun liikenne poikki kun auto peruutettiin talliin.
Kappas, Scanialla näyttävät ajavan.
Pääkadut ovat erittäin siistejä ja täynnä hienoja liikkeitä. Sivukadut ovat enemmän kai sitä perinteistä kauppapaikkaa.
Suunnistuksesta ja yökuvista eri tarinat myöhemmin.

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Hong Kongissa - torstai

Suunnitelman mukaisesti lento torstaiaamuna Osakan Kansain kentältä Hong Kongiin. Cathay Pacific lensi sen Airbus 340:lla, eli suhteellisen suurella koneella. Lentoaika reilu 4 tuntia. HK:n päässä vahva pilvikerros, satoi.
HK kutsuu itseään Asia's World City-sloganilla.
Maahantulo (ainakin Suomen passilla) oli erittäin sujuva. Lentokentältä pääsee parhaiten (nopeiten) keskustaan metrolla (MTR), suosittelen. Metroasema on lentokentän terminaalissa. Osta esimerkiksi Octopys-maksukortti (150 dollaria, noin 15 euroa, pantin osuus 50 dollaria), ja sillä menoksi. Heti ensimmäiseksi metron mentyä ulkoilmaan huomio kiinnittyy korkeisiin asuinrakennuspilvenpiirtäjiin. Tunnetko sinä kaikki samassa rapussa asuvat naapurit...
Hotellini on aivan kävelymatkan päässä lentokentältä tulevan metrolinjan pääteasemalta, Hong Kongin asemalta. Hong Kongin saaren puolella. Kävely meni vain päin seiniä vai sanoisin päin mäkeä, kun ulkomuistista läksin hotellia etsimään ja missasin hotellin jyrkän lähikadunyksien rappusten etäisyydeltä. Yli puolen tunnin ketunlenkki ylämäen puolella vesisateessa... Koska olin valmiiksi märkä, läksin saman tien lenkille.
Hotellin vieressä on HK:n tunnetuin nähtävyys, näkäalapaikka The Peak. Oheisessa kartassa hotellin paikka punaisella ja lenkkireitti oranssilla. Ylämäkeä koko matka...
Näköalat ylhäällä The Peak Towerin vieressä olivat tällaiset:
Pilvessä oltiin. Reitin varrella on korkeita asuinkerrostaloja, muutama sellainen muodosti oman taloyhtiön, piha oli aidattu ja portilla on vahti. Kerroksia oli jotain 50... tulipalon sattuessa.... en tiedä, miten toinen poistumistie on tehty...
Yksi pilvenpiirtäjä oli korjauksessa, rakennustelineet oli tehty bambuista... uskomattoman huteran näköisiä, mutta siellähän nuo ylhäällä pysyivät...
Illalla kävin vielä pienellä kävelyllä sataman puolella. Ratikat täällä ovat kaksikerroksisia, kuten bussitkin. Britit luovuttivat HK:n Kiinalle vuonna 1997 muistaakseni, brittiläisyys näkyy mm. näissä busseissa ja katujen nimissä.
Suurkaupungin tuntua.
Satamassa otin paljon kuvia, salmen toisella puolella oli Kowloonin niemimaa. Seuraavan illan kuvat olivat paljon parempia, joten en laita näitä torstain kuvia tähän tämän enempää.
Jätehuolto alkoi toimia täydellä teholla illan hämärtyessä.
Eka päivä kärsitty, ihan kiva alku. Kevyt sade haittasi yllättävän vähän.


keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Englannin opetusta kehitetään Japanissa

Muutama valokuva tiistain Japan Times -lehden jutuista.
Japanissa ollaan muuttamassa yläasteen ja lukion englannin opetusta. Osaat englantia paremmin kuin minä, joten lue itse tästä.
 
Finnairin mainos etusivulla, muistin tunnuslauseen aikaisemmin väärin.
Boeingin akkuongelmat ovat täällä tapetilla, koska juuri japanilaisen lentoyhtiön ANA:n kone joutui tekemään pakkolaskun niiden takia. Kunhan ongelmat selviävät, alkaa JAL lentämään Tokiosta myös Helsinkiin tällaisella Dreamlinerilla.


Kuinka nähdä Mt. Fuji junasta?

Fujin näkeminen, lyhyt käyttöohje:
Varaa matka Japaniin. Osta Japan Rail Pass.
Kun on kirkas päivä, mene junamatkalle Tokiosta Osakan suuntaan, ainakin Shizuokaan saakka. Varaa istumapaikka oikeanpuoleisen ikkunen vierestä.
Jonkin verran Shin-Yokohaman jälkeen radan pohjoispuolella etuoikealla näyttää tältä.
Aika kiva alku. Sitten Fuji menee piiloon ja tulee hetken päästä uudelleen näkyviin, selvästi paremmin.

Tämän jälkeen Fuji menee taas piiloon, kunnes... dadaa...

Kiva.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Japanilaista baseballia

Japanissa baseball on tavattoman suosittu urheilulaji, jokaisen joulun pihasta löytyy timantti eli pelikenttä. Ammattilaisliiga on suurta bisnestä. Luullakseni systeemi on kopioitu enimmäkseen Amerikasta.
Hirveästi en arvosta baseballia urheiluna, mutta on kai se hyvää viihdettä. Kuten valistuneet lukijat ehkä tietävät, Jenkeissä on keskusteltu viime vuosina mm. baseballin dopingista. Kun muutama vuosi sitten kävimme Los Angelesissa, oli siellä menossa kampanja, jossa korostettiin lajin puhtautta. Taustalla lienee nuorten huipulle pyrkijöiden lisääntynyt douppaus tyyliin kaikki keinot käyttöön jotta pääsen mukaan. Todettakoon, että amerikkalaisista joukkueurheilijoista juuri baseballin pelaajat ovat niitä kaikkein rikkaimpia, luullakseni...
Mutta varmaan kannattaa meidän itse kunkin kerran käydä katsomassa peliä ihan tunnelman takia, toisaalta en menisi helpolla toista kertaa katsomaan. Itse olen käynyt kerran tätä peliä katsomassa toistaiseksi Seattlessa, Los Angelesissa, Torontossa ja Osakassa...
Tyypillisesti samat joukkueet pelaavat keskenään samassa paikassa kolmena peräkkäisenä päivänä. Pelejä on keskimäärin kuusi (!) viikossa, yksi lepopäivä jossain välissä. Peli kestänee noin kolmisen tuntia kerrallaan; se olisi mahdollista viedä nopeamminkin läpi, mutta käsittääkseni kyseessä on sirkushuvia kansalle ja siitä aspektista katsoen kansalle pitää olla riittävän pitkäksi aikaa katseltavaa, että se tulee paikalle. Aikaa kuluu kentän kunnostukseen, aikalisiin jne. Niin ja telkkarin mainostaukoihin, kaikki pelit tulevat luonnollisesti telkkarista.
Sendaissa olevan ammattilaisjoukkeen nimi on Rakuten Eagles. Tunnussana on Heat! Joukkeen värit lila ja keltainen (sekä vähän hopeaa) näkyvät hyvin Sendain katukuvassa.
Peliareena on Sendain rautatieasemalta noin reilun kilometrin itään, kävelymatka. Lauantaina siellä oli peli kello 14 alkaen ja kun ihan sattumalta olin kävelemässä sillä suunnalla, niin kävin hieman fiilistelemässä areenan ulkopuolella. Sisälle en tietystikään mennyt, koska se ei ole mitään urheilua... Liput maksavat noin 2800 yenistä ylöspäin, siis kävin lippuluukulla vaan tiedustelemassa hintoja oman yleissivistyksen vuoksi. Stadion on tehty vain ja ainoastaan baseballkäyttöön, se kertoneen lajin bisnesluonteesta. Kotiotteluita on keskimäärin kolme viikossa.
Stadionin alueella oli menossa aikamoinen sirkus. Peli oli juuri alkanut, mutta ulkopuolella oli porukkaa ihan pipona. Iskät olivat ehkä menneet stadionin puolelle, ja äidit lapsineen ajelivat stadionia ympäri tällaisilla junilla.
Fanituotemyynti on ilmeisen hyvä bisnes, sillä kansa kansa kantoi joukkueen värejä innolla. Itse ostin pienen hihamerkin... en itselleni, mutta pojalle...
Stadionin pihalla oli myös pieni tilapäinen eläintarha. Kyllä, siis eläintarha. Joku kavioeläin, muutamia rapsuteltavia (ainakin älyttömän isoja kaneja...) ja sitten tällaisia pingviinejä. 
"Hei jätkät, paljonx peli?"  "Huonosti menee, pesälle syöksyistä puuttuu sulavuus ja nehän syöksyy jalat edeltä, ei niin... olisivat vaan uskoneet neuvojani..."  "Kohta ne pyytää meitä taas apuun, niinku viimeksikin... onhan joukkueemme Arktis Penguins sentään Etelämantereen mestari... " :-)
Jaaha, juuri nyt olen Osakassa. Tänään oli pieni huoltopäivä; lenkki, lepoa ja pyykinpesua. Kello on 16.30, mitähän tekisi illalla.. hmm... niin, tuollahan näyttäisi olevan baseball-peli alkamassa kello 18.00... Hanshin Tigers... hmm... mitäpä jos...

Jälkikirjoitus
Pitihän sitä käydä katsomassa. Mene Osakan aseman vieressä olevalle Hanshin-rautatien Umeda-asemalle ja ota juna länteen kohti Kobea. Aseman nimi on Koshien, kaikki junat pysähtyvät siellä. Areena on aivan aseman vieressä.
Liput olivat halvempia kuin Sendaissa, sivukatsomoon 2500 jeniä, päätyyn jotain 1000 yenin paikkeilla.
Parhaimmillaan ihan kivaa, mutta pitkästyttävää enimmäkseen... Yritin ottaa kuvia osumista, en onnistunut. Kuvassa pallo menossa kohti lyöjää, punainen soikula.
Yleisnäkymä, jossa yleensä näkyi juomia myyvä nuori nainen.
Oluemyynti oli tehokasta.
Päädyssä oli kotijoukkeen Hanshin Tigersin huutosakki ja bändi, orkesterinjohtaja keskellä seisomassa.
Aika täyttä, mutta mukaan olisi mahtunut vielä.
Meno-paluu, paluu pompulla...

Pakollinen minä itte -kuva.
Lähdin pois 1,5 tunnin jälkeen. En tiedä, kuka oli vastustaja, ehkä joku Giants. Peli oli silloin kuudennessa vuoroparissa, 0-0. En tiedä lopputulosta.
Juuri nyt on keskiviikkoilta, olen lentokenttähotellissa, ja telkkarista tulee... baseballia. Hanshin Tigers pelaa kotonaan Giantseja vastaan... :-)