10 yenin temppeli 10000 yenin linnulla

Torstaina iltapäivällä vierailimme Ujin kaupungissa 20 minuutin junamatkan päässä Kiotosta etelään kohti Naraa. Sieltä löytyy sellainen rahoihin liittyvä temppeli.
Japanilaisen 10 yenin kääntöpuolella on kuvattuna tällainen temppeli:

Päivän oppaamme oli kotoisin Ujin kaupungista, ja hän vei meidän katsomaan Byodoin temppeliä, joka on mukana Kioton maailmanperintökohteissa (World Heritage Site). 10 yenin kolikon tehnyt taiteilija on saanut innostuksensa juuri tästä temppelistä, kuten alla oleva kuva kertoo.

Temppelin katon harjalla on kaksi feeniks-linnun näköistä lintua.

Saamamme vinkin perusteella yhdistämme kyseiset linnut 10000 yenin setelin taustakuvaan.

Oikea rahatemppeli! :-)

Kioton keisarillinen palatsi

Tänään torstaina aloitimme päivän päräyttämällä Osakasta luotijunalla Kiotoon (39 km, 14 min). Tuttuja vastassa, rautatieasemalta metrolla kymmenisen minuuttia pohjoiseen ja olimme Kioton keisarillisen palatsin paikkeilla.
Palatsi sijaitsee karkeasti ottaen Kioton keskellä. Palatsia ympäröivä puisto on 700 metriä leveä ja 1,3 km pitkä. Keisarillinen palatsi on puiston keskellä korkean perinteisen aidan takana. Netissä olevien ohjeiden mukaan japanilaiset joutuvat jonottamaan sisäänpääsyä pitkään (systeemi ei oikein auennut), mutta ulkomaalaiset pääsevät sisään helpommin. Mene palatsia hallinnoivan viraston toimistoon ja täytä hakemus. Passi pitää olla mukana. Jos menijöitä on paljon, voi olla, että pääset vasta seuraavan päivän ryhmiin.
Meillä kävi tuuri ehkä turistien puutteen vuoksi, mutta kun olimme toimistossa noin kello 9.20, pääsimme samantien seuraavaan ryhmään, joka aloitti kierroksensa kello 10. (Ilmeisesti päivän toinen englanninkielinen kierros on kello 14.) Meidän kahden ulkomaisen oppaana ollut paikallinen japanilainen pääsi myös mukaan kierrokselle yleisen käytännön mukaan. Sen sijaan kaksi muuta ystäväämme joutuivat jäämään pois kierrokselta.
Kierros kesti 50 minuuttia. Kierroksella kierrettiin ulkoalueita pitkin alueen keskeisimmät rakennukset ja kauneimmat (?) puutarhat. Esittelijä toi ihan mukavasti esille kunkin rakennuksen tarinoita. Kyllähän kierroksella heräsi mielenkiinto ottaa selvää enemmänkin tuosta historiallisesta paikasta, josta keisari on muuttanut Tokioon jo vuonna 1868. Yleensä aina historiallisiin paikkoihin liittyy itse infran lisäksi myös tarina, ja vasta sen kautta itse paikan merkityksen voi ymmärtää.

Kuvassa minä ja palatsin etelälaidalla sijaitseva pääportti. Kuten näette, pääportti on kiinni, siitä saa kulkea vain itse keisari; keisarinna vain siinä tapauksessa, että kulkee keisarin kanssa. Hänen kulkiessaan yksin, joutuu hän käyttämään sivummalla olevaa porttia, josta ei saa kulkea kukaan muu kuin keisarinna...
Jos Koitossa päin liikuskelet, poikkeahan tuollakin. Aikaa menee kaikkiaan puoli päivää (noin).

Keskiviikkoaamun uutisia

Osakassa. Toyoko-Inn-hotellin aamupala nautittu; aikaisemmista poiketen täällä oli tarjolla myös tuoremehua, piristävää.
Aamun lehdessä pääuutisena ydinvoimalan mahdollinen plutoniumvuoto. Lehden mukaan Japani on pyytänyt ranskalaisten asiantuntijoiden apua, mm. Areva lähettää tänne muutamia asiantuntijoita. Kolmas etusivun juttu kosketteli Tokyo Electric Power -yhtiön mahdollista kansallistamista.
Viime yönä oli eilisen säätiedotuksen mukaan +1 aste, mutta jo nyt aurinko lämmittää kaduilla aika mukavasti.
Meidän hotellin voidaan sanoa olevan hyvien liikenneyhteyksien varrella:

Hotelli takaa kulkee JR:n raiteet Shin-Osakasta Osakan keskustaan (kuvassa hotellin sisäänkäynti ja vasemmalla puolella juna ohittamassa hotellia).

Hotellin yli lentää jatkuvasti Osakan Itamin (kotimaan liikenne) lentokentälle laskuun meneviä koneita.

9.8.1945 klo 11.02

Nagasakilla on ollut erityinen merkitys Japanin historiassa monestakin syystä. Ensimmäinen eurooppalainen kontakti Japaniin tapahtui Nagasakissa, johon portugalilainen laiva aikanaan saapui. Nagasaki on ollut tärkeä väylä kristinuskon saapumisessa maahan.
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa 9. elokuuta 1945 yhdysvaltalainen pommikone nousi ilmaan Titianin saarelta ja suuntasi kohti ensisijaista kohdetta, Kokuran satama- ja teollisuuskaupunkia Kiushun saaren pohjoispäässä. Kone lensi kolme kertaa Kokuran yli, mutta pilvipeite esti kaupungin pommittamisen, ja kone suuntasi toissijaiseen kohteeseen, Nagasakiin.
Nagasakissakin pilvipeite oli estää pommituksen, mutta viime hetkellä (ennen kuin olisi pitänyt lähteä kotia kohti polttoaineen vähetessä) pilviverho rakoili ja pommi pudotettiin.
Pommi räjähti kaupungin yllä kello 11.02.

Hypocenter eli räjähdyksen keskipiste on pari kilometriä rautatieasemalta pohjoiseen. Rautiovaunulla pääsee alueelle helposti.

Patsas hypocenterin aukiolla muistuttaa päivämäärästä.

Mäen päällä hypocenterin pohjoispuolella on rauhanpuisto. Patsaan sormen päällä on rauhankyyhkynen...?

Jaa, tarkemmin sanoen se onki korppi...

Atomipommimuseo on pienempi kuin Hiroshimassa, mutta sisältö on vaikuttava. Minä en nuku kuvassa, muistaakseni...

Nagasaki yövaloissa

Kagoshimasta Nagasakiin pääsee junalla. Ensin luotijunalla 260 km 84 minuutissa, sitten viimeinen 120 km pimpulajunalla 100 minuuttia. Rata luotijunaradan varresta länteen rannikolle on aika profiilikas.
Nagasakin (suom. Pitkäniemi) kaupunki on aika pitkulainen etelä-pohjoissuuntainen kaupunki. Idässä ja lännessä on vuoria, ja keskellä on merenlahti, jonka pohjukkaan kaupunki on syntynyt.

Jos olet Nagasakissa ilta-aikaan, suosittelen kaupungin länsipuolisella näköalapaikalla käyntiä. Rautatieaseman City Info -palvelupisteestä saat lipun ilmaiseen bussiin, esimerkiksi meidän bussi lähti rautatieasemalta kello 19.17. Sillä pääsee köysiradan (ropeway) ala-asemalle, ja 1200 jenillä yläasemalle. Pieni kävelymatka ja yes - hulppeat yömaisemat!

Kuvan keskivaiheilla meren lahden yli kulkevan maantiesillan vasemmalla puolella on rautatieasema - rata tulee pohjoisesta eli vasemmalta. Asema on pääteasema. Matkustajasatama on merenlahden vastarannalla. Asutusta on laaksojen pohjalla ja vuorien rinteillä.

Toinen kuva on edellisestä vasempaan eli pohjoiseen. Valaistut kohdat laakson pohjalla ovat baseball-stadion ja urheilukenttä. Atomipommin hypocenter (räjähdyksen keskikohta) oli suunnilleen baseball-stadionin kohdalla laakson pohjan keskilinjan itäpuolella.

Olinhan siellä minäkin, tuuli oli tosi kylmäääää...

Maanantaiaamun uutisia

On maanantai 28.3. (vaikka otsikko muuta väittää) ja kello on keskipäivä paikallista aikaa, Suomessa kai aamukuusi kesäajassa. Kagoshimassa, saavuimme äsken pimpulajunalla Miyazakista. Kolmen maissa jatkamme matkaa Nagasakiin, nyt pitää vähän järjestellä matkatavaroita tässä välissä.

Kuvassa miyazakilainen auringonnousu noin kello 6.15 hotellin 8. kerroksesta kuvattuna. Kuulemma sama aurinko, joka myös Suomessa paistaa...

Aamun The Daily Yomiurissa pääuutisia olivat:

• Ydinvoimalan kakkosreaktorissa on mitattu erittäin korkea säteilypitoisuus - nettiuutisissa tämä tieto on jo korjattu virheelliseksi, mutta paperiversiossa se on vielä totuutena.
• USA:n armeijan läsnäoloa Japanissa ovat tavalliset kansalaiset vastustaneet aika voimakkaasti, mutta nyt USA:n armeija saa sympatiaa, koska 20.000 usalaista sotilasta on valjastettu avustamaan pelastustoimissa.
• Tsunami tuhosi kaikkiaan 670.000 jakoon menossa ollutta koulukirjaa ja uusi lukuvuosi alkaa tällä viikolla. Kirjapainot ovat alkaneet painaa uusia painoksia.
• Kanton alueella (Tokio ym) on suunniteltuja sänkökatkoja aluettain. Ennen katastrofia sähkölaitoksen kapasiteetti oli 52 miljoonaa kW, heti tapahtuneen jälkeen 31 miljoonaa ja nyt noin 38 miljoonaa kW.

Aikaistimme Nagasakiin lähtöä, jotta pystyisimme käymään vielä tänä iltana eräällä tunnetulla näköalapaikalla katsomassa Nagasakia iltavalaistuksessa. Siitä kerron enemmän myöhemmin.

Eiliset häät olivat vaikuttavat, hääjutun kirjoittelen illalla hotellilla.

Lauantaiaamun uutisia

Miyazakissa Toyoko-Inn Ekimae -hotellissa. Lauantai 26.3. vaikka otsikon päällä näyttää olevan vielä perjantai. Eki tarkoittaa rautatieasemaa ja mae edessä, joten tämä hotelli on rautatieaseman edessä. Helppoa. Tämän hotelliketjun yksi idea on juuri Ekimae-ajattelu, jolloin liikematkustaja pääsee hotelliin helposti junalta ja toisinpäin. Ja toinen tämän ketjun ajatus taisi olla se, että kaikkien hotellien johtajat ovat naisia. Hieno juttu.

Kuvassa ekimaen ihanuus: rautatieasema on vain kivenheiton päässä hotellista, jos vain olisi kivi, mitä heittää... Huoneeni on rautatien puolella, mutta 8. kerroksessa, joten rautatieliikenne ei juurikaan häiritse.
Hotellin aulassa on yksi englanninkielinen lehti, The Daily Yomiuri. Lehden nettiversio löytyy osoitteesta
http://www.yomiuri.co.jp/dy/
Lauantaiaamun aiheina ovat muun muassa:

• Perjantain vahvistetut luvut: 10 066 kuollutta, 17 443 kateissa ja yli 240 000 evakossa tilapäismajoituksissa.
• Katastrofissa menehtyneiden ikäjakauma mukaan 2/3 tunnistetuista menehtyneistä oli yli 60-vuotiaita (keskiviikon tilanne, 2900 tunnistettua ja kirjattua); 60-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 1/3. Yksinkertaistettu johtopäätös on se, että nuoremmilla on parempi kyky paeta tsunamia.
• Krematorioiden rajallisesta kapasiteetista johtuen kaikkia ei ennätetä krematoroida maan tavan mukaan vaan osa vainajista haudataan.
• Sendain satamaan on tullut ensimmäinen vuoronmukainen rahtialus, Kitakumi, sitten tsunamin; laivarahtiliikenteellä on suuri merkitys alueen huollossa.
• Ydinvoimalassa kolme henkilöä oli saanut vuoden säteilyannoksen noin tunnissa työskenneltyään polveen saakka ulottuvassa vedessä; he olivat havainneet kannettavien mittareiden hälytyksen, mutta luulivat sen olleen virhetoiminnon, koska edellisenä päivänä samalla alueella hälytystä ei ollut tullut.
• Lehden takasivu oli omistettu liguefaction-ilmiön selittämiseen; kyse on maanjäristyksen yhteydessä tapahtuvasta ilmiössä, jossa maassa oleva vesi nousee maan pinnalle maan rakenteen tiivistyessä. Maa menettää kantokykynsä osittain ja esimerkiksi sähköpylväät painuvat maan sisään tai kallistuvat. Ilmiö voi esiintyä erityisesti täyttömaalla, ja siihen voidaan varautua esimerkiksi lisäämällä sementtiä täyttömaan joukkoon. Suurimmat ongelmat ilmiöstä ovat olleet Tokionlahden pohjoisrannalla Chiban alueella, jossa lehtikuvien mukaan maassa oleva vesi oli tullut pintaan mutana ja liejuna. Kuivuessaan mudan hienot ainesosat ovat levinneet joka paikkaan tuulen mukana.

Kobessa on muuten maanjäristysmuseo, joka erityisesti kertoo Koben suuresta järistyksestä 1995. Siellä voi tutustua myös liquefaction-ilmiöön demonstraatioiden avulla.

Kirsikankukkia odotellessa

Keväisin kirsikka kukkii, mutta ei aivan vielä. Kagoshimassa vain yksittäiset kirsikkapuut ovat nyt kukassa - varsinaista massakukintaa odotellaan vielä. Olen ensimmäistä kertaa Japanissa kirsikankukka-aikaan, joten kuvassa on ensimmäinen kirsikkakukkapuuni.

Karkeasti ottaen kirsikankukka-aika etenee etelästä pohjoiseen aaltomaisena tapahtumana. Tänä vuonna ollaan hieman myöhässä normaalista kylmien ilmojen johdosta. Kukkiminen kestää kuulemma noin viikon verran. Tämä kaikki siis kuulopuhetta, mutta ehkä pian pääsen kertomaan omakohtaisen totuuden...

Tuhkasta

Tuhkasateen jälkeen tapana on harjata kaikki tuhka talteen pihoilta ja kaduilta. Tuhkat pannaan talteen (mielellään) keltaisiin muovipusseihin ja viedään siellä täällä kaduilla oleviin tuhkankeruupisteisiin. Puhtaanapitojärjestelmä noutaa pussit ja tuhka menee hyötykäyttöön... oletan, että lannoitteeksi.

Ensimmäisen vierailun yhteydessä eräänä aamuna jouduimme puhdistamaan auton lumiharjalla, tai siis tuhkaharjalla ennen liikkeelle lähtöä. Kagoshiman väitetään olevan yksi saastuneimmista kaupungeista Japanissa, ja syy tähän ei suinkaan ole liikenne vaan Sakurashiman tuhkasateet.

Koulun päättäjäiset

Shuu, 12 vuotta (ensi kesänä 13) lähti (torstaina 24.3., tuolla otsikossa näkyy "väärä" päivä aikaerosta johtuen...?) aamulla klo 7.15 kohti koulua. On lukuvuoden viimeinen päivä.

Kuvassa Shuu ja äitinsä.
Säätiedotus ennustaa tälle päivälle +16 astetta auringonpaistetta.
Koulun juhla oli juhlava, kesti koko päivän. Kyseisellä ala-asteella on 6 vuosikurssia ja noin 500 lasta. Valmistuvia kuudesluokkalaisia oli 84 (3 rinnakkaisluokkaa). Juhlassa olivat aluksi mukana kuudesluokkalaiset ja viidesluokkalaiset, sekä kutsuvieraat, opettajat ja vanhemmat. Näyttävä sisääntulo musiikin kera, juhlapuheita, valmistuvien esitys (tosi hieno, vaikka sanoista en saanut selvää, sisälsi mm. musiikkia), luokissa todistusten jako ja takaisin juhlasaliin syömään lounasboxillinen lounasta.
Lounaan jälkeen jatkui vielä rennommissa merkeissä ilman viitosluokkalaisia ja kutsuvieraita; luokkien lauluesitykset, vanhemmat lauloivat lapsille, opettajien lauluesitys.

Ylemmässä kuvassa kaikki 84 valmistuvaa ovat juhlasalin näyttämöllä valmiina esitykseen ja yhteislauluun. Shuu oli saanut kunniatehtävän luovuttaa vanhimman ikäluokan hallussa ollut lippu viidesluokkalaisille, eli seuraaville vanhimmille.
Tätä kirjoittaessani kello on noin 16 paikallista aikaa (9 Suomessa) ja televisiosta tuli NHK 2 -kanavalta ohjelmaa Suomesta. Lapset kävivät juuri pyörimässä lumessa suoraan saunasta... parasta Suomi-PR:ää!

25000

Aamun lehdessä oli päivitetty taulukko: 9 487 kuollutta, 18 357 kateissa ja 258 000 evakuoitua. Perheen äiti kertoi äsken, että televisiossa puhuttiin tänä aamuna ensi kertaa siitä, että kuolleiden todellinen määrä olisi yli 25 000 - sama luku, mikä näyttää olevan myös aamun netti-Hesarissa.
Lehden pääuutinen oli Tokion juomaveden saastuminen (jollain tietyllä alueella, ei koko Tokiossa); lapset ovat siirtyneet jossain alueella pulloveteen hanaveden korkean säteilytason johdosta.

Salaatin ja Hesarin lehtiä

Tänään iltapäivällä tapasin isäntäperheen sairaankuljettajaisän hänen tultua töistä kotiin. Kagoshiman prefektuurin pelastuslaitoksien lähettämät 100 palomiestä olivat kotiutuneet eilen katastrofialueelta noin viikon komennuksen jälkeen.
Päivän puheenaiheena kahden perheen kanssa oli muun muassa lehdet: salaatinlehdet ja sanomalehdet. Kagoshimassa syödään paikallisesti tuotettuja salaatteja, ja ne ovat siis tässä tilanteessa edelleen täysin puhtaita - tai niin puhtaita kuin Japanissa yleensä voi olla. Niistä ei ole täällä minkäänlaista pulaa. Mansikoita on tarjolla, ja kovasti ovat maukkaita. Heidän käsityksen mukaan Tokiossa on jonkinlainen pula tuore-elintarvikkeista.
Toin tänne mukanani viikon Hesarit alkaen katastrofia seuranneesta päivästä; tarkoitukseni oli näyttää paikallisille suomalaisen uutisoinnin laajuus. Molempien perheiden vanhemmat yllättyivät Hesarin Japaniuutisoinnin laajuudesta. Täällä sanomalehdissä olevat kuvat ovat yleensä pienempiä ja niitä ei ole kovin paljoa. Hesarin isot kuvat, kartat ja monipuolinen grafiikka herättivät huomiota. Sairaakuljettaisä piti Hesarin kuvia yleisesti ottaen dramaattisimpina kuin kagoshimalaisen päivälehden kuvia.
Juttelimme myös rahankeräyksistä. Tänään koulussa (alaluokat) oli ollut keräys, johon vanhempia oli pyydetty lähettämään rahaa lasten mukana. Isäntäperheeni nuorempi poika (12-vuotias) oli toiminut luokissa yhtenä kerääjänä. Paikalliset Rotarykerhot (tänään tapasimme yhden tutun Rotaryn) ovat keränneet rahaa viikkokokouksissaan. Kaduilla on (kuulemma) lipaskeräyksiä, muun muassa kävelykadulla ja rautatieasemalla.
Huomenna Kagoshiman kaupungin kaikilla ala-asteilla on kouluvuoden viimeinen koulupäivä. Uusi kouluvuosi alkaa ainakin täällä Kagoshimassa 7.4. (ja yleisesti ottaen huhtikuussa, mutta ei välttämättä aivan samana päivänä) eli koululaisilla on viikon vapaa tässä välissä.
Huomenna osallistun isäntäperheen nuoremman pojan koulun päättäjäisiin.

Tulivuorenpurkaus - pieni

Kagoshiman kaupungin itäpuolella keskellä merenlahtea on yksi Japanin aktiivisimmista tulivuorista, 1200 metrin korkuinen Sakurashima. Olen vieraillut täällä kuusi kertaa aikaisemmin, enkä ole koskaan nähnyt varsinaista tulivuorenpurkausta; tosin useinkin olen nähnyt sen työntävän jatkuvalla syötöllä suhteellisen tasapaksua pilveä taivaalle. Yleensä, kuten tänä aamunakin, Sakurashima näyttää kuvan mukaiselta. Kaupungin satamasta kraateriin on noin 7 km; merenlahti tuossa välissä on alle 2 km leveä. Kuvaottopaikka on noin 10 kilometrin päässä kraaterista.

Tänään näin purkauksen. Noin tunti edellisen kuvan tilanteesta olimme vierailulla ystävämme talossa aivan meren rannalla. Pihalla ollessamme purkaus alkoi ja pian se näytti toisen kuvan mukaiselta.

Pilvi kehittyi tosi nopeasti.

Kuvanottopaikalla tuuli kävi mereltä maalle päin, mutta tuolla 1200 metrin korkeudessa tuuli kävi ilmeisen voimakkaana poispäin. Muutamia minuutteja myöhemmin tumma tuhkapilvi oli jo hävinnyt vaalean vesihöyryn joukkoon tuonne jonnekin itään.
Jos vastaavassa tilanteessa tuuli olisi käynyt idästä länteen, Kagoshimassa ihmiset olisivat kävelleet sateenvarjojen alla. Televisiossa on yksi kanava varattu näyttämään Sakurashiman ja Kagoshiman koillispuolella olevan Shinmoedaken (jonka purkaus sai julkisuutta taannoin) tuulitilanteita.

Kagoshimassa

Japanin etelaisimman paasaaren etelakarjen lahella on Helsingin kokoinen kaupunki nimeltaan Kagoshima. Kaupunki on samannimisen prefektuurin (laanin) paakaupunki. Siella ollaan ja kaikki ok.
Lentokoneessa Helsingista Osakaan oli ehka parikymmenta vapaata paikkaa eli ihan hyva kayttoaste. Suomalaisia kyydissa oli vain muutama, muita lansimaisia muutama lisaa ja 95 % matkustajista oli japanilaisia. Lento oli ajassa, kentalla oli tosi valjaa ja kaikki kavi sujuvasti. Lentokentan rautatieasemalta vaihdoimme kolmen viikon Japan Rail Passin voucherit itse passeihin. Junalla shinkansen-juna-asemalle Shin-Osakaan ja siita viisi tuntia myohemmin olimme perilla Kagoshimassa.
Perilla tuttumme kertoilivat lyhyesti katastorin paikallisista vaikutuksista. Paivittaiseen elamaan se vaikuttaa hyvin vahan. Televisiosta tulee koko ajan asiaa katastrofiin liittyen, juuri asken siella on iso pienoismalli Fukushiman ydinvoimalan alueesta ja siita sitten naytettiin, mista kohdasta puhuttiin. Viimeisen kolmen tunnin aikana auki olevalta kanavalta on tullut vain katastoriin liittyvaa asiaa.
Yhden tutun tyopaikalta sairaalasta on lahetetty muutama henkilo vapaaehtoisina alueelle. Talla hetkella olen majoittuneena perheeseen, jonka isa on Kagoshiman kaupungin pelastuslaitoksella sairaankuljetuspuolella toissa (juuri nyt tyovuorossa, tapaan hanet vasta huomenna). Koko Kagoshiman prefektuurin alueelta on lahetetty 100 palomiesta alueelle pelastustoimiin, heista puolet kaupungin palokunnasta. Tutut tietavat jonkin verran perheita, joihin on saapunut katastrofialueelta tai myos Tokiosta sukulaisia toistaiseksi asumaan.

Pakkaamisen ihanuus

Keskiyö, 17 tuntia koneen lähtöön, pitäisi varmaan alkaa pakata... Kävin tuossa pari tuntia sitten pihalla katsomassa vielä täysikuuta, on tosi hieno. Valitettavasti kamerallani en tällä kertaa saanut tuota parempaa otosta aikaiseksi.
Kagoshimasta tuli pari sähköpostia, siellä kaikki ok ja paikat perhemajoituksissa järjestyksessä.

Ei muuta kuin menox...

Harkinta päättyi eilen illalla ja muuttui päätökseksi mennä. Osakan suuntaan Finnair ei enää tarjonnut peruutusmahdollisuutta, ja matka siirto olisi ollut muista menoista johtuen hankalaa.
Suunnittelin osallistumista pariin suunnistuskilpailuun, mutta ne on peruttu. Saapahan aikaa tehdä jotain muuta. Viikon päästä sunnuntaina olisi tarjolla myös japanilaiset häät; hääpari on tosin vielä Australiassa ja tulee maahan takaisin vasta torstaina. Toivottavasti ennättävät omiin häihinsä...

Odottelua

Pitkään suunniteltu Japaninmatka odottaa, mutta nyt ei auta muu kuin odottaa. Lento olisi Finnairin siivin Osakaan maanantaina 21. maaliskuuta. UM:n mukan "tarpeetonta" matkustamista Japaniin tulee välttää, mutku...