maanantai 25. helmikuuta 2013

Kirjoja Japanista

Koti-Kouvolan kirjastosta Japanista kertovia kirjoja löytyy aika paljon, ehkä reilut puoli hyllymetriä.
Matkaopaskirjoista esimerkiksi Lonely Planetin ja Discoveryn teokset ovat ehkä niitä tyypillisimpiä. Niitä en osaa vertailla, ihan ok varmaan molemmat.
Sen sijaan The Rough Guide to Japan on mielestäni tosi hyvä. Siinä ei ole niin paljoa värikuvia, mutta sitäkin enemmän tekstiä. Suosittelen.
Varsinaisten matkaopaskirjojen lisäksi kannattaa lukea myös muita kirjoja, joista voisin mainita kaksi.
Liisa Karvisen Riisiä tiskin alta kuljettaa lukijaansa Tokiossa kaupunginosasta toiseen. Erityisesti siis jos matkasi suuntautuu Tokioon, saat kaupungista enemmän irti tämän teoksen avulla.
Toinen viime aikoina lukemani hyvä teos on Raisa Porrasmaan Japani pintaa syvemmältä, jota Päivi Lipponen kirja-arviossaan olisi ollut valmis suosittelemaan Tieto Finlandia -ehdokkaaksi. Se oli tarkoitus lainata uudelleen luettavaksi tässä juuri ennen matkaa, mutta kirjastossa on niin pitkät varausjonot, yhyy...
Jos et löydä mieleistä kirjaa ennen matkaasi, se saattaa löytyä Japanista. Suurissa kirjakaupoissa (olikohan yhden ketjun nimi Kinokuniya) on vieraskielisten kirjojen osasto, josta löytyy esimerkiksi englanniksi kirjoja joka lähtöön. Kuvakirjoja, harrastekirjoja, japanin kielen kirjoja hirakana-alkeista kanji-opuksiin, kaupunkikirjoja, matkaopaskirjoja... Itse olen ostanut sellaisesta mm. fraasisanakirjan, jota pidän matkoilla mukanani.
Tänään kävin pääkaupungissa, Japan Rail Pass tilattu Kilroy Travelsista. Hinta 490 euroa, en alkanut hirveesti tekemään hintavertailua. Heillä passin ostoon oikeuttava voucher tulee Tanskasta, toimitusaika yksi viikko.
TJ 23.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Japanin maailmanperintökohteet

Kuten jokainen (?) tietää, Suomessa on seitsemän UNESCOn maailmanperintökohdetta: Sammallahdenmäen pronssikautiset hautamuistomerkit, Suomenlinna, Werlan paperitehdas Kouvolassa, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Merenkurkun rannikko sekä Struven geodeettinen ketju, joka kulkee Mustalta mereltä Jäämerelle mm. Suomen kautta.
Japanissa vastaavia on 16, suurin piirtein pohjoisesta etelään lueteltuna:

  • Shiretokon luonnonpuisto Hokkaidon saaren koilliskulmassa (en ole käynyt vielä), joka sivistyksestä katsoen on todella syrjässä japanilaisittain
  • Shirakami-Sanchin luonnonpuisto Honsun saaren pohjoisosassa (en ole käynyt vielä), jossa elää vielä muun muassa harvinaisia Japanin mustakarhuja
  • Hiraizumin buddhalaiset kohteet Tokiosta pohjoiseen (en ole käynyt vielä)
  • Nikon kaupunki Tokion pohjoispuolella, joka on Tokion matkalaiselle must-kohde
  • Shirakawa-gon ja Gokayaman vanhat kylät vuorten keskellä Nagoyan pohjoispuolella, jonne pääsee esimerkiksi Takayamasta bussilla
  • Kyoton historialliset rakennukset, joita on kaikkiaan 17 Kiotossa ja lähiseudulla
  • Naran muinaiset monumentit
  • Horyu-jin buddhalainen temppeli Naran länsipuolella, jonka puiset rakennukset ovat vanhimpia puurakennuksia maailmassa; helppo poiketa esim. Osakasta
  • Kii-vuoriston pyhät kohteet ja pyhiinvaellusreitit Osakan eteläpuolella, yksi tunnetuimmista on Koya-san
  • Himeji-jon linna Himejin kaupungissa Osakan länsipuolella; junapassilla helppo mennä
  • Iwami-Ginzan hopeakaivos Hiroshiman pohjoispuolella hieman syrjässä junamatkustajille
  • Genbaku Dome muistomerkki Hiroshiman atomipommin muistoksi
  • Itsukushiman shintopyhäkkö Miyajiman saarella Hiroshiman länsipuolella
  • Yakushiman saari Kuishun saaren eteläpuolella, jonka erikoisuuksiin kuuluvat muun muassa vanhat puut ja eristäytyneet eläinlajit; Kagoshimasta etelään pari tuntia kantosiipialuksella
  • Ryukyu-kuningaskunnan vanhat linnoitukset Okinawan saarella
  • Ogasawaran saaret, joiden vieressä on sotahistoriasta kuuluisa Iwo Jima (en ole käynyt vielä).

Jos vierailet vain Tokiossa, on Nikko hyvä kohde päiväretkeksi. Yksityinen raide vie suoraan perille.
Jos liikut junapassilla ja olet siis useamman päivän reissussa, on Kioto-Nara-Himeji alueella viisi ja Hiroshiman alueella kaksi kohdetta helposti saavutettavissa. Pohjoiset kaksi luonnopuistoa ja etelän saarilla olevat kolme listan viimeistä kohdetta vaativat jo enemmän harrastuneisuutta. Shirakawa ja Iwami-Ginzan ovat vuorten keskellä ja hieman syrjässä junapassilaisille.
Jos siis suunnittelet Japanin matkaa, ja pohdit, missä kaikkialle voisi käydä, niin yksi tapa olisi aloittaa näillä kohteilla. Suomen kohteissahan sinä olet jo varmaan vieraillut...
Tällä matkalla on tarkoituksenani käydä vuonna 2011 maailmanperintölistalle valitussa Hiraizumissa. Siitä joskus siis enemmän.
TJ 24.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Auton vuokraaminen Japanissa

Luin jostain joskus aikoja sitten ohjeen, että autoa ei Japanin ruuhka-alueilla kannata vuokrata, mutta sen sijaan vuoristossa ja saarilla vuokraaminen on hyvä vaihtoehto. Näin olen tehnyt.
Jos pidät auton vuokraamista mahdollisena, hanki ennen reissua kansainvälinen ajokortti Autoliitosta. Japanin vaatima malli on malli 1949, jonka hinta (vuoden voimassa olevalle kortille) on 36 euroa. Toimitusaika on viikon verran.
Japanissa moottoriteillä ja suurilla silloilla on tiemaksu; en tosin ole varma, onko joka paikassa, mutta yleisesti ottaen on. Lisäksi paikoitus kaupunkialueilla on käytännössä aina maksullista. Bensa on suomalaisittain edullista, muistaakseni...
Itse olen vuokrannut auton mm. Ishigakin saarella.
Olimme siellä kolme yötä; yhden päivän käytimme saareen tutustumiseen vuokra-autolla ja toisena päivänä kävimme varsinaisessa kohteessamme viereisellä Iriomoten saarella. Emme vuokra-autolla, vaan laivalla... Esimerkiksi siis tuollaisella saarella liikkuminen on hyvin vaikeaa ilman vuokra-autoa.
Toisen kerran vuokrasin auton Okinawalla. Siellä liikkuminen oli pääasiassa sujuvaa, mutta pääkaupungissa Nahassa päivän päätteeksi oli hirveä ruuhka. Silti auton vuokraaminen oli järkevää. Auto oli vuokralla kaksi päivää, ja hotelli veloitti myös autopaikasta pienen summan.
Kolmannen kerran vuokrasin auton Japanin Alpeilla Takayamassa.
Siellä tavoitteena oli käydä kartan oikeassa laidassa olevilla vuorilla, ja paras vaihtoehto oli vuokra-auto.
Kaikissa tapauksissa pienen auton päivävuokra oli luokkaa 6000 yeniä eli noin 50-60 euroa noin suunnilleen. Hyöty huomioiden tosi edullinen. Eikä ollut ruuhkaa...
Ajattelin varautua auton vuokraamiseen myös tällä kertaa. Juuri maksoin Autoliittoon maksun ja hakemus on kirjekuoressa valmiina lähtöön.
TJ 25.


torstai 21. helmikuuta 2013

Ilmoittautuminen onnistui sittenkin

Kerroin aiemmin siitä, että ilmoittauduin mukaan suunnistuskilpailuun. Kun aikanaan aloin sitä pohtia, en tiennyt, että kyse on Japanin mestaruuskilpailusta, kuvittelin ko. kisaa kansalliseksi. Laitoin pyynnön kagoshimalaiselle ystävälleni, että hän hoitaisi minut mukaan kisaan. Sitten jossain vaiheessa hiffasin, että ne ovatkin mestaruuskisat, ja ei ollutkaan ihan selvää, ovatko ne kaikille avoimet. Sellainen pelko heräsi, en ottanut sitä puheeksi lainkaan ystäväni kanssa. Olin tuossa muutama päivä ihan varma, etteivät he otakaa ulkopuolisia mukaan kisaan.
Olin väärässä. Paikallista ilmoittautumisjärjestelmää hoitaa ilmeisesti paikallinen suunnistusliitto, josta sain toissapäivänä postia. Kovasti toivottivat tervetulleeksi, kysyivät vielä muutaman tiedon ja lupasivat viimeistellä ilmoittautumisen. Yes. Japanissa kaikki toimii, ja kaikki on myös mahdollista! :-)
Tämä seuraava ei ole minun idea. Kuin kaksoset:
Vasemmanpuoleisessa on ajoittain ongelmia, oikeapuoleinen toimii...
Lisää japanilaisia suunnistuskarttoja Fujin suunnalta löytyy osoitteesta http://www11.plala.or.jp/shizumap/map.html
Matkaan aikaa alle 4 viikkoa ja moni asia vielä rempallaan. Osa matkavaluutasta vaihdettu; ei kaikkea, odotan euron vahvistumista... Junapassi hankkimatta. Hotelleja varattu vasta minimi eli muutamaan ekaan päivään ja viikonvaihteisiin. Osa yhteydenotoista tuttuihin tekemättä. Uudet suunnistuskengätkin pitäisi hankkia... Tilanne normal.
Junapassiasiaa olen tuossa hieman googlettanut, sillä puolella Kilroy travelsin hinta vaikuttaa lupaavalta. Sieltä  googletuksesta löytyi myös mm. artikkeli, jonka mukaan kuluttaja-asiamies on lähtenyt mukaan oikeudenkäyntiin yhtä matkatoimistoa vastaan pari vuotta sitten; matkatoimisto oli nostanut junapassin hintaa tilaamisen jälkeen yksipuolisesti. En löytänyt vielä tietoa, miten tarinassa kävi. Mutta aina kannattaa vertailla!
TJ 27.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Japanin kilpailukalenteri

Minun lähteenäni vähäiseen japanilaiseen suunnistustietooni on ollut nettisivu Orinteering News in Japan. Valitettavasti en osaa vielä(kään) japania, mutta Google-kääntäjällä pääsee yllättävän pitkälle. Esimerkiksi Google Chrome -selain tunnistaa kielen ja kääntäminen suomeksi käy hetkessä.
Oikeassa laidassa on paikallinen kalenteri, josta havaitsee, että tammi-maaliskuussa on aktiviteetteja = kisoja joka viikonvaihde, mutta sitten hiljenee. Hiihtosuunnistukset löytyvät ainakin 16.-17.3. viikonvaihteesta. Heinäkuun Sotkamon maailmanmestaruuskilpailutkin näyttävän olevan listalla. Syksyn kaikki kisat ei ehkä ole vielä mukana, mutta Japanin mestaruuskisojen keskimatka ja sprintti näyttävät olevan marraskuussa ja viesti joulukuussa.
Ilmastollisesti paras hetki matkustaa Japaniin on keväällä huhtikuu ja syksyllä lokakuu. Maaliskuun puolestavälistä alkaa kirsikankukka-aika ja silloin alkaa myös matkustamisen sesonki. Ruuhkaa. Kerran olimme siellä toukokuun lopussa ja ainakin maan eteläosassa oli jo aika kuumaa. Kagoshimassa alkoivat rajut sateet silloin meidän lähtöpäivänä toukokuun viimeisenä päivänä.
Kesällä on yleisesti meikäläisen kannalta kuumaa ja kosteaa, tosin vuoristossa ilmeisesti viileämpää. Tuttu poikkesi siellä kerran ohikulkiessaan heinäkuussa ja kertoi olleensa koko ajan ilmastoiduissa tiloissa - ulkona oli liian saunamaista.
Elokuukin on vielä kuuma, ehkä muistatte Osakan yleisurheilukisat vuosia sitten.
Lokakuu on kuivaa ja vielä lämmintä, oikein mukavaa. Muutkin sen tietävät, eli silloinkin siellä on turisteja katsomassa mm. ruskaa. Talvikuukaudet ovat koleita, meri vielä korostaa koleutta ainakin tällaiselle sisämaalaiselle. Ja vaikka ulkona olisikin meille suomalaisille leuto talvi-ilmasto, asunnoissa ei ole keskuslämmityksiä ja siis taloissa saattaa olla vilpoista.
Kuten taisin mainita jo, en tiedä aivan varmaksi, miksi suunnistusta ei harrasteta esimerkiksi enää huhtikuussa. Epäilin syyksi metsien aluskasvillisuutta... en tiedä, mutta otan selvää.
Mutta jos siis yhdistää kilpailukalenterin tiedot ja ilmastolliset tosiasiat, niin milloin Japaniin kannattaisi tehdä suunnistusmatka? Jos marraskuussa olisi enemmän kisoja, niin ehkä silloin. Toisaalta helmi-maaliskuu voisi olla hyvä ajankohta, pääsisi pois talven lumesta kuivalle maalle, tosin siellä päässä on hieman koleahkoa.
Vielä standardoinnista, ja niinkin tärkeästä asiasta kuin rullaportaissa seisomisesta. Japanissa Osakalla ja Tokiolla on jonkinlainen viha-rakkaussuhde, ja ilmeisesti siitä syystä rullaportaissa seisomista ei ole pystytty standardoimaan: Osakassa rullaportaissa ollaan oikeassa reunassa, ja Tokiossa vasemmassa. Olkaahan varovaisia tämän tärkeän asian kanssa.
TJ 29.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Lisää japanilaisia karttoja

Joko kerroin, miksi tämän tarinan otsikko on  Japaniin!Japaniin? ? No, sehän juontaa juurensa kevääseen 2011, jolloin varasin edellisen Japaninmatkani ennen maanjäristystä ja tsunamia. Se oli tuo Japaniin!-vaihe. Sitten sattui mitä sattui ja koko matka oli epäselvä alkaen Finnairin peruutuskäytännöistä ja konkreettisista mahdollisuuksista vierailla tutuilla = tuli Japaniin?-vaihe. Matka tuli tehtyä kaikesta huolimatta.
Japani on kovin standardoitu yhteiskunta. Standardoinnin ansiosta yleisesti ottaen kaikki toimii hyvin. Naganon  talviolympialaisten Suomen joukkueen johtajan Tapani Ilkan sanoin: "Japanissa kaikki toimii, mutta mikään ei ole mahdollista!" Mitä tuo jälkimmäinen lause sitten tarkoittaa... enpäs kerrokaan, vielä.
Lisää japanilaisia suunnistuskarttoja.
Tämä taitaa olla Fujin rinteeltä, rinnekartta. Lisää sen alueen karttoja löytyy osoitteesta http://www.orienteering.com/~joc2004/routemap.html
Kun tarkemmin katsoo linkistä löytyviä karttoja, huomaa siellä alalaidassa kartantekijät.

Täh. Juha Nivukoski. Googlettaminen vie Lapuan suuntaan, mistä mahtaakaan olla kysymys...
TJ 30.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Reittihärveli maailmalla

Ootteks koskaan tulleet ajatelleeksi, miten laajalle Ryypön Jarkon suunnistuskartanreitinpiirto-ohjelma Reittihärveli onkaan levinnyt.
Listalla on 30 maata. Esimerkiksi Hong Kongista löytyy tällaiset tiedot:
Hmmm... Ei ole ollut aktiviteetteja muutamaan vuoteen. Mutta täältähän löytyy ainakin mallikarttoja ko. maasta. Tulevan vierailuni hotelli on Hong Kong Islandin pohjoisrannalla (kartassa H), ja pienellä hakemisella huomasin, että yksi RH:n kartoista on siinä aivan vieressä Aberdeenin puiston alueelta.
Kartta näyttää tältä.
Mahtavaa, kartta aivan vierestä! Tämähän näyttää olevan sellainen anti-hiihtosuunnistuskartta. Tiedätteks te, hs-kartassa kulkukelpoiset reitit ovat vihreällä ja muun kartan hallitseva väri on valkoinen. Tässä koko kartta on vihreällä ja kulkukelpoiset urat ovat valkoisella... Oikaisut eivät taida olla reaalinen vaihtoehto... 
Hong Kong Islandin ympäri menee tunnettu vaellusreitti Hong Kong Island Trail, jolla on pituutta 50 km. Menee myös tämän kartan läpi. Yhden päivän voisi ehkä käyttää ko. reitin läpi juoksemiseen... tai sitten ei.
Japanista Reittihärveli näyttää seuraavan tuloksen:
Hmm... ei ole tapahtunut mitään vähään aikaan... Kartat eivät aukea, sevellusvirhe eiku sovellusvirhe. Pöh.
TJ 31.

lauantai 16. helmikuuta 2013

Japanilaiseen suunnistuskisaan ilmoittautuminen

Japanilaiseen suunnistuskisaan ilmoittautuminen (=ilmo) on helppoa. Laitat vain sähköpostiviestin japanissa asuvalle ystävällesi ja pyydät häntä hoitamaan ilmon. Hän luultavasti jopa maksaa osanottomaksun.
Ai mitä... ettei ole japanissa asuvaa ystävää... Aijaa, onko sellaisiakin. No, siinä tapauksessa käännyt Suomessa asuvan japanilaisen ystäväsi puoleen, ja .... Anteeksi, eikö siis ole sellaistakaan. No, onko sitten japaninkielen taitoa niinku omasta takaa? ... Ai ei. Juuston, vi hääv a proplem.
No, minulla sattuu olemaan Japanissa ystäviä, ja yksi heistä hoiti ilmoittautuminen 24.3. kisaan, joka muuten on Japanin 39. mestaruuskilpailu.

Ilmoittautumisaika on vielä kesken (muistaakseni...), mutta ilmotilanne näkyy jo netissä.
Google kääntäjän mukaan vasen sarake on sarja, sitten tulee lisenssinumero, sitten nimi ja seura. SI (Sport Ident) tarkoittaa paikallista leimausjärjestelmää. Kolme oikeanpuoleista saraketta ovat Googlen mukaan Ohjelma, Sarjataulukko ja Sakkolappu....?
Ehkä viimeinen tarkoittaa pysäköintiä, olikohan siellä jokin ongelma parkkipaikkojen määrässä ja maksullinen pysäköinti tulee varata ennakkoon... en tiedä.
Koko ilmoittautumislista on osoitteessa http://www.orienteering.or.jp/joc/2013/entry-list.html, sieltä voi tsekata onko joukossa tuttuja...
Hieman pohdin ennakkoon, mihin sarjaan ilmoittautuisin. Itseluottamus oli aika kova, onhan Suomesta katsoen Japani jonkinlainen suunnistuksen kehitysmaa. Laitoin ensimmäiseen sähköpostiin toivomuksena jotain että voisin osallistua itseäni nuorempien sarjaan, koska luulen matkan olevan vanhemmissa sarjoissa jo sen verran lyhyemmän, ettei saa edes kunnon lenkkiä aikaiseksi... Ja siis ystäväni ilmoitti minut 40-vuotiaisiin.
Pikkasen on alkanut kaduttamaan. Jos sivuja olen oikein tarkastellut, on ihanneaika 40-vuotialla 65 minuuttia ja 45:lla 60 minuuttia. Ja 50-vuotiaillakin 55 min. Ei siis olennaista eroa. Saisikohan sarjan vielä vaihdettua vaikka 45:iin...
Ja sitten tämän kerran lopuksi maastokuvaus translation made by Google:

Se on suhteellisen pieni vuori maastossa Satoyama 10 ~ 170m korkeudessa. Lisäksi kenttiä, jotta ympäröivän tasangon, nähnyt monta hedelmätarhat. Noin paikka on lempeä, navigointi on vaikeaa, koska jatkuva alueelle monimutkaisten topografia ja kasvillisuus epäselvä. Area pois työmaalta yleensä monia suo-harjaa luiska, mikrotopografian ole nähnyt kovin usein. Ei pistemäinen ominaisuus nähdään useimmat asiat kiven, kuten rock-ryhmän, on suuri pinta-ala reiän osa. Myös ei kovin hyvin, kuten pieniä halkaisijaltaan harvennus metsätien hankkeen on ympäriinsä kuin sokkelo, 1 ~ 3m Cliff maaperä on rinnakkain Yamanote, vapaus reitistä on rajoitettu.(Noin 30% 2-3), suurin osa kasvillisuuden vaihdellaan suhteessa metsikköalue kasvillisuuden, joka voidaan nähdä koko 杉林 näköalapaikka.

"Paikka on lempeä, navigointi on vaikeaa..." Mun maastoa, kiva.
TJ 32.


torstai 14. helmikuuta 2013

Suunnistamaan Mt. Fujille?

Mt. Fuji on Japanin tärkein ja korkein vuori. Tämän pyhän vuoren korkeus on 3776 metriä. Vuori on noin 100 km Tokiosta länsilounaaseen ja se näkyy hyvin esimerkiksi junasta Osakan ja Tokion välisellä rautatiellä. Katso tuolla aikaisemmin huhtikuussa 2011 kirjoittamani juna-Fuji-tarina.
Japanissa on siis pulaa suunnistukseen kelpaavista maastoista, mutta Fujin rinteiltä niitä kuulemma löytyy. Esimerkiksi tuossa oleva kartta Sekotsuji on Fujin rinteeltä, näyttää olleen WC:n osakilpailu vuonna 2000. WC = Who Cares?

Pari vuotta sitten sain kontaktin auts-ralialaiseen eiku australialaiseen kartantekijään nimeltään Rob Plowright (nimi löytyy tuostakin kartasta), joka asuu Fujin lounaispuolella Shizuokan kaupungissa. Arvaatteks, missä kaupungissa on Japanin kaikkein suurin todennäköisyys suurelle maanjäristykselle? No, Shizuokassa tietty. Se sattuu sijaitsemaan neljän mannerlaatan risteyksessä.
Rob pyysi sähköpostissa minua poikkeamaan, jos siellä päin liikun. Erityisesti häntä kiinnostaa kartanteko suomalaiseen tapaan ja LiDAR-laserkäyrien hyödyntäminen. Lupasin laittaa viestiä. En oo vielä laittanut. Mutta mahdollisesti pääsen tutustumaan hänen työmaihin Fujin rinteille. Otan reissuun mukaan GPS:n ja kartoitustietokoneen nettikoneeksi, jos saisi samalla kokeiltua kartantekoa japanilaisella laseraineistolla.
Fujin huipulla käyntikin on vielä tekemättä. Virallinen vaelleuskausi on vain kaksi kuukautta heinä-elokuussa, jolloin reitin varren huoltopisteitä on auki ja lunta on riittävän vähän. Lisäksi siihen aikaan siellä olisi paljon seuraa, siis tosi paljon. Kesäkuussa ja syyskuussakin juttu onnistuu, mutta vaatii hyvät varusteet ja ehkä myös oppaan. Japanilaisen sanonnan mukaan "Hän, joka ei kiipeä Fuji-vuorelle vähintään kerran on tyhmä. Hän, joka kiipeää Fuji-vuorelle useammin kuin kerran, on vielä tyhmempi."
Olen siis tyhmä, mutta voisin kuvitella, että joskus tulen olemaan vieläkin tyhmempi...
TJ 33.

Japanin markka on jeni

Japanin valuutan, yenin (suomalaisittain jeni) arvo verrattuna euroon on vaihdellut aika reippasti viime vuosien aikana.
Jenin kurssin historia löytyy esimerkiksi Kauppalehden sivuilta.
Ensimmäisen kerran olin Japanissa marraskuussa 2000, jolloin eurolla sai vähiten jenejä kautta aikojen. Kyllä muuten tuntui Japanin kalliilta maalta. Parhaimmillaan (siis minun tai yleensä turistin kannalta) katsoen tilanne oli vuosina 2006-08, jolloin eurolla sai lähes tuplasti jenejä vuoden 2000 tilanteeseen. Tunsin itseni aika rikkaaksi siihen aikaan.
Viime vuonna tilanne oli jälleen huono, eurolla sai noin 100 jeniä, mutta aivan viime aikoina euro on vahvistunut kivasti. Kuvassa setelin myyntikurssi on 120 paikkeilla, Forexin myyntikurssi oli tänään 118. Täytyypä vielä odotella ennen kuin käy seteliostoksilla.
Silloin ekalla matkalla oli myös ongelmia luottokortin kanssa - VISA ei todellakaan ollut valloittanut kaikkia kauppoja siihen aikaan. Se tuntui silloin aika uskomattomalta, mutta "Japani on tehty japanilaisille" ja heillä on omat luottokortit. Nykyään tilanne on aivan toinen.
Japanissa on deflaatio, eli hinnat laskevat pikku hiljaa. Hyvä juttu turistille, mutta kansantaloudelle se on ilmeisesti myrkkyä. Kovasti koittavat kääntää sen inflaation puolelle, jotta maan sisäinen kauppa piristyisi.
Muutama esimerkki hinnoista: hotellihuoneista on ollut jo puhetta, eli perushuoneet halvempia kuin Suomessa. Kahvikuppi Mäkkärissä on maksanut muistaakseni aina 100 jeniä, eli nykyään siis noin 85 senttiä. Kahvi junassa 300 jeniä. Aamupala hotellilla (hiukka kalliimmassa paikassa) noin 1000-1200 jeniä. Yleensä hotellihuoneen hintaan ei sisälly aamupalaa.
TJ 33 ja puoli.



King Kong ja Hong Kong

Ja tunnetusti siis sattui tämän matkan suunnittelussa perinteiset, eli missasin ne halvat lennot ja "joudun" lentämään Hong Kongin kautta. Paluumatkalla pitkä viikonloppu Honkkarissa... rankkaa, mutta tehtävä se vain on...

Mitäs minä oikeastaan olen aikaisemmin tiennyt ko. paikasta:
Hong Kong on Kiinan rannikolla; se on kuulunut briteille, jotka luovuttivat sen Kiinalle jonkin aikaa sitten; James Bond seikkaili sielläpäin siinä yhdessä filmissä, brittien komentopaikka oli lahden keskelle osittain uponneessa aluksessa; suomalaiset eivät tarvitse sinne viisumia; Finnairilla on sinne suora lento; HK-laiset lehdet voivat moittia Kiinan hallitusta;  ööö... siinä se minun tietämys suunnilleen.
Wikiä selatessa huomaa, että

  • niemimaa ja saaria, noin 1100 neliökilometriä (siis yllättävän iso)
  • 7 miljoonaa asukasta (ai niin paljon)
  • 95 % asukkaista etnisesti kiinalaista alkuperää
  • brittien hallussa 1840-luvulta vuoteen 1997
  • vuonna 1996 3 % asukkaista puhui äidinkielenään englantia ja noin kolmasosa toisena kielenä
  • yksi maailman tärkeimpiä finassikeskuksia; matalat verot ja vapaakauppa
  • suurin elinaikaodote maailmassa (tämä on yllätys).

Katso lisää http://en.wikipedia.org/wiki/Hong_Kong
Hong Kongissa on myös oma suunnistusliitto, Orienteering Association of Hong Kong 
Karttaluettelon mukaan siellä on 56 karttaa, yllättävän paljon. Täytyypä poiketa paikallisessa liitossa karttaostoksilla, jos vaikka kävis suunnistamassa.
Lentoliput tälle matkalleni tilasin Cathay Pacific -yhtiöstä, sekin on muuten hongkongilainen.
Hesarissa (=minun yleissivistyksen pääasiallinen lähde) Hong Kong mainitaan aina silloin tällöin, viimeksi tänään. Jutussa kerrotaan Aasian ja Australian suhteesta. Aasian merkitys Australiassa kasvaa kohisten samalla kun Euroopan merkitys pienenee. Hongkongilaiset finanssialan analyytikot Vincent ja Karen ovat muuttaneet Australiaan opiskelemaan ja aikovan sinne myös jäädä. Aasiassa syntyneitä Australian 20 miljoonan asukkaan joukossa on jo 2 miljoonaa, neljä kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten. Morsiamen isä pyörittää Ubiq-nimistä yritystä, joka tekee uusia kevyempiä rakennusmateriaaleja Hong Kongissa, mutta materiaalien suunnittelu tapahtuu Australissa. Kuulemma tyypillinen kuvio.
Mites se King Kong liittyy Hong Kongiin? Onks se HK:n kuningas vai serkku vai ... En tiedä, mutta otan selvää.
TJ 34.


tiistai 12. helmikuuta 2013

Teo Torriatte

Ja sitten kulttuuria.
Englantilainen rockbändi Queen julkaisu vuonna 1976 albumillaan A Day at the Races osittain japaniksi lauletun kappaleen Teo Torriatte.

Queen esiintyi Japanissa vuosina 1975-1985 usealla kiertueella kaikkiaan 50 kertaa. Tyypillinen kuulijamäärä oli luokkaa 15000-30000, suurimmat 40000. Tuon kun kertoo, voidaan sanoa heidän konserteissaan olleen noin miljoona kuulijaa yhteensä.
Maailmalla mahtipontinen balladi ei saavuttanut suurta suosiota, mutta Japanissa sillä luonnollisesti oli oma merkityksensä.
Olen kuunnellut Queenin musiikkia jo 1970-luvun lopulta saakka, ja minulle Teo Torriatte on ollut aina mieleinen. Vieraillessani Japanissa ekaa kertaa vuonna 2000 olin majoitettuna Kagoshimassa perheeseen, jonka (minun kanssa samanikäinen) perheenäiti Yoshie oli myös Queenin fani. En laula karaokea (teidän onni!), paitsi Japanissa olen laulanut - kappale oli Teo Torriatte duettona Yoshien kanssa.
Queenin laulajan Freddie Mercury kuoli 1991. Yhtye teki tämän jälkeen vielä muutamai kiertueita uuden laulajan, Paul Rodgersin kanssa.
Kun Japaniin iski maanjäristys ja tsunami kaksi vuotta sitten, tehtiin uhrien avustamiseksi hyväntekeväisyyslevy Songs for Japan, jolle Teo Torriatte myös kelpuutettiin.
Kaiuttimet auki ja paina tästä. Laulajana tässä on kappaleen säveltänyt ja sanoittanut tähtitieteen tohtori, Brian May.
Voivoi, joutuukohan sitä taas lähtemään karaokeen... :-)
TJ 36.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Junalippu

Jaappanissa paras tapa liikkua on hankkia Japan Rail Pass. Tarjolla on kolme vaihtoehtoa eli viikon, kahden tai kolmen viikon passi. Junapassi on tarkoitettu vain ulkomaalaisille ja sen ostamiseen tarvittava voucher pitää hankkia ulkomailta ennen matkaa.
Suomessa passia myyvät mm. Laatumatkat ja Intia-keskus. Nettiä selaamalla huomaa, että passin saa myös esimerkiksi osoitteesta http://www.japan-rail-pass.com, jossa hinnat ovat viikon passi 222 €, kahden viikon 353 € ja kolmen viikon 451 €; toimituskulut 11 €. Passilla pääsee kaikkiin valtion rautatielaitoksen JR:n juniin paitsi aivan nopeimpiin Shinkansen-luotijuniin (mm. Nozomi-junaan ei pääse). Se ei juurikaan haittaa, sillä heti seuraavaan nopeusluokkaan jo pääsee. Passi on näyttölippu ja asemilta saa sitä näyttämällä ilmaiseksi paikkalipun.
Onko passi halpa vai kallis? Esimerkiksi jos lennät lomalle Tokioon ja haluat matkallasi käydä vaikka Osakassa, on tälle välille edestakainen junalippu noin 27500 yeniä eli 230 €. Siis kalliimpi kuin viikon junapassi. Passi on halpa.
Passin eurohinta saattaa määräytyä ostopäivän yenin kurssin mukaan, joten hintoja kannattaa vertailla. Oma tarve on kolmen viikon passille, jonka hinta on juuri nyt Laatumatkojen sivuilla 547 €!!! Siis häh??!! Euroopasta saa saman lähes 100 € edullisemmin... vaatii hieman tutkimista. Japanin sivujen mukaan yenihinta on 57700, josta päästään esim kurssilla 116 yeniä/1 € hintaan 497 euroa.
Toinen tapa liikkua pitempiä matkoja on lentäminen. Esimerkiksi Tokio-Osaka-Tokio-lippu maksaa noin 24000 yeniä halvimmillaan (?), eli noin 200 euroa. Ulkomaalaisille, jotka tulevat Japaniin lentäen, ja joilla on myös paluulippu Japanista lentäen, on tarjolla vakiohinta kaikille kotimaan lennoille eli 120 euroa per siivu. Se ei kannata vielä tuolla TOK-OSA-TOK-välillä, mutta jos lentää vaikka Tokiosta Kiushun eteläkärkeen Kagoshimaan, on normaali hinta 53000 yeniä (noin 450 €) edestakaisin eli tarjouslippu kannattaa selvästi. Myös tämä lentolippu on tarjolla vain ulkomaalaisille ja sen ostoon oikeuttava voucher on ostettava ulkomailta ennen maahan tuloa.
Jos on tarve liikkua vain jollain alueella, on siellä tarjolla myös alueellisia junapasseja.
Japanin kaikki julkisen liikenteen aikataulut ovat englanniksi osoitteessa http://www.hyperdia.com/en/ jossa aikataulujen vertaaminen on tosi helppoa.
Kiva. TJ 37.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Hotellinvarauslogiikka

Jaappanissa kotimaanmatkailu täyttää kaikki hotellit viikonvaihteiksi.On meinaan käynyt jo muutaman kerran aikaisemmilla reissuilla, ettei pikatilanteessa saanutkaan enää hotellihuonetta perjantaiksi ja lauantaiksi.
Sunnuntaina tilanne on päinvastainen, hinnoista saattaa saada jopa 30 % alennuksen, kun viikonvaihdevieraat ovat poistuneet ja salarymanit eivät ole vielä saapuneet. Arkisin olen aikaisemmin saanut huoneen aika pikatilanteissakin, tosin joskus on joutunut tyytymään hieman sivummalla olevaan hotelliin.
Kolmen viikon reissullani ekan viikonvaihteen perjantain saatan olla tutun luona ja lauantain varasin jo, ja toka viikonvaihde menee varmaan perheissä. Kolmas viikonvaihde pitäisi kohta varata; ongelmana tosin on, etten tiedä missä päin Japania aion silloin olla. Paras arvaus tässä vaiheessa on Sendai, joten varaanpa hotellin sitten sieltä.
Toyoko-Inn-hotelli Fukuissa lauantaiyöksi maksoi alle 6000 yeniä eli noin 50 euroa, sisältää aamiaisen. Markkinahinta. TJ 38.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Suunnistuksen Japaninmestaruuskilpailut

Kun sinne Jaappaniin kerta menen, niin uattelin käydä suunnistuskisoissa. Japanin kisakalenteri on sivulla http://www.o-news.net/ josta "helpolla" huomaa, että su 24.3. olisi yhdet kisat. Kagoshimalainen ystäväni käänsi kisan tietoja englanniksi, ja selvisi, että kyseessä on Japanin mestaruuskilpailut pitkillä matkoilla. Järjestäjät saivat ystäväni kautta tiedon halukkuudestani tulla mukaan ja lupasivat lähestyä minua sähköpostilla. Ei ole kuulunut mitään vielä.
Kisapaikka on mukavasti aika lähellä Osakaa Fukui prefektuurissa. Kun torstaina 21.3. tekee maihinnousun pääsaarelle, siinä voisi hiukan totutella aikaeroon ja sunnuntaina raapaista kisat.
Maaston korkeusero luokkaa 150 metriä. Yleisesti ottaen suunnistuskelpoisesta metsästä Japanissa on kuulemma pulaa, yleensä metsässä on liikaa aluskasvillisuutta. No, sehän selviää kohta. TJ 39.


perjantai 8. helmikuuta 2013

Finnairilla menee hyvin

Uattelin tuossa taannoin lähteä käymään Japanissa lomamatkalla. Sopiva sauma matkalle oli maaliskuun loppu - huhtikuun alku, joten siihen aloin lentoja bongaamaan. Finnairilla oli jotain tarjouksia (luokkaa 600 euroa), mutta päivät eivät oikein natsanneet. Pohdin, väänsin ja kaartelin ja ... nekin harvat tarjoukset menivät. Pöh.
Jäljelle jäi suhteettoman kalliita vaihtoehtoja, taitaa F:llä olla koneet täynnä kirsikankukan aikaan. Hyvä niille.
Sitten hiffasin Japan Airlanesin ilmoituksen, jonka mukaan JAL aloittaa suoran reitin Tokio-Helsinki-välillä helmikuun lopussa. Kalustona tulee olemaan uusinta uutta eli Boeing 787 Dreamliner! Mahtavaa, siellä on varmaan erikoistarjouksia näin aluksi. Äkkiseltään en löytänyt kuin yenihinnastot, edestakaisen hinta luokkaa 116 000 yeniä eli hiukka alle 1000 euroa. Hiukka huikka arvokasta... Seuraavana päivänä sinne sivuille oli tullut anteeksipyyntö; reitin avaaminen siirtyy tulevaisuuteen koneen akkuongelmien (?) johdosta. Pöh.
Eiku Ebookersin hakurobotin kimppuun.... jaaha, Turkish Airlines Hesasta Ankaran kautta Osakaan alle 630 euroa, se on siinä. Eiku tilaamaan, mutku... robotti nakuttaa ja nakuttaa kunnes ilmoittaa "Varaustilanteen nopeiden muutosten johdosta valitsemassa hintaluokassa ei ollut enää lentoja tarjolla..." tai jotain sellaista. Pöh.
Seuraavana listalla on Cathay Pacificin lento Hong Kongin kautta, mutta hinta siinä alkaa 9:llä, pöh...
Ei tuu mitään. Niin... ellei sitten... Hong Kong on edelleen käymättä, mitä jos ...
Siihen päädyin. Lähtö 20.3., paluumatkalla kolmen yön pysähdys HK:ssa. Kiva. TJ 40.